Slovenia osa 5

Yllä: Tuomas Koritnican kanjonissa.

to 30.4.

Eilinen meni omalta osaltani pientä migreeniä parannellessa, mutta tänään pääsin taas vesille. Meloimme aluksi Juicen ja Krissen kanssa Socaan laskevan Koritnica-joen, jonka Tuomas ja Juice olivat jo edellisenä päivänä laskeneet. Koritnica virtaa osittain Trivlakin kansallispuistossa, eikä sen yläosassa saa meloa. Ylin sallittu put-in on Sutze, joka sijaitsee ehkä viisi kilometriä Bovecin kylästä pohjoiseen. Heti put-inin jälkeen on joen ehkä haastavin koski (nuoteissa IV, pohjoismaisilla kriteereillä ehkä III / III +), jonka jälkeen Koritnica ahtautuu alle kaksi metriä leveään kanjoniin. Lähestyminen kanjoniin on melko vauhdikas, mutta itse kanjoni on helppo – kunhan melan muistaa pitää pystyasennossa. Paikka on niin kapea, että melaa ei mahdu pitämään poikittain. Linja on muuten tosiaan hyvin helppo – ehkä luokkaa II – eikä kenelläkään siinä suurempia vaikeuksia ollut. Muuten Koritnica on vauhdikas ja mukava joki, joka vaatii melontaan riittävän vedenkorkeuden. Meillähän vettä satoi putkeen yli kolme päivää, joten vedestä ei ollut puutetta.

Koritnica laskee Socaan Toni’s Campingin kohdalla, jossa on myös yksi joen vauhdikkaimmista koskista. Alun ja lopun lisäksi vaikein paikka on varmaankin paikassa, jossa joki alittaa maantiesillan. Linja on suora ja helppo, mutta vasemmassa laidassa vaanii vedenalainen undercut.

Päätimme melonnan Prijon Shopin kohdalle Cetcokan takeoutiin. Kristiina yritti ostaa Prijon Shopista vielä uutta melontamyssyä, mutta paikalliseen tapaan kauppa oli puolen päivän ja neljän välillä kiinni eikä myssyn ostosta tullut mitään. Cetcokasta ajoimme Socaa ylävirtaan Vellko Koritan putiniin, joka on ylin Socan sallituista put-ineista (myös osa Socasta on kansallispuistossa, eikä siellä saa meloa). Täällä kuskiksi vaihtui Krisse. Tuomaksen ja Juicen kanssa lähdimme melomaan ylempää Socaa, jossa tiedossa oli ainakin kiinnostava Smucklican kanjoni.